27.11.2011

Ammatinvalintatesti

Tein ammatinvalintatestiä ja ajattelin julkaista tuloksen:


Kiinnostukset on jaettu kuuteen tyyppiin: käytännöllinen (R), tieteellinen (I), taiteellinen (A), sosiaalinen (S), yrittävä (E) ja systemaattinen (C) tyyppi. Kuvio osoittaa, miten vastauksesi jakautuvat näihin tyyppeihin. Mitä pitempi pylväs sitä vahvempi kyseinen kiinnostus on.


Valintasi perusteella ensisijainen tyyppisi on S ja toissijainen I. Kiinnostuskoodisi on SI.
S-tyypin ihmiset ovat kiinnostuneita muista ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Ihmissuhteet ovat heille tärkeitä ja he nauttivat sosiaalisista kontakteista. He ymmärtävät muita ihmisiä, heidän tarpeitaan ja ongelmiaan. He ovat hyviä kuuntelijoita ja heillä on kykyä ja halukkuutta ratkaista ihmisten välisiä ongelmia. He haluavat työskennellä ammateissa, joihin sisältyy ihmisten auttamista, hoitamista, neuvomista tai opettamista.

I-tyypin ihmiset ovat kriittisiä, eritteleviä, älyllisiä ja loogisia. He ovat uteliaita ja haluavat ymmärtää ilmiöiden syitä ja löytää ratkaisuja ongelmiin. He arvostavat tiedon hankkimista ja opintoja. He ovat itsenäisiä ja haluavat usein työskennellä yksin omaan tahtiinsa. He ovat kiinnostuneita teoreettisista ja soveltavista tieteistä ja hakeutuvat etenkin tutkimus- ja tuotekehittelytehtäviin.

SI-koodille ominaisia tehtäviä ovat esim. korkeaa ammattitaitoa vaativat asiakaspalvelutehtävät esim. terveydenhoidon ja sosiaalityön piirissä sekä muissa neuvonnan, ohjauksen ja opetuksen piiriin kuuluvissa tehtävissä.



Testin mukaan optimaalinen lääkäriksi olisi IS-koodi eli enemmän tieteellisellä painotteella. Olin kuitenkin rehellinen kysymyksissä joten tähän on tyytyminen. Lukeminen jatkukoon.

Ammatinvalintatestiin pääset http://www.mol.fi/avo/ linkistä.


BIOS 1 - Jakso 2. Miten biologinen tietämys on kehittynyt? BIOS 1 - Tehtävät s. 29

1. Käsitteiden määrittely
Yhdistä biologian eri alat oikeisiin määritelmiin.
1. oppi eliöiden ja niiden elollisen sekä elottoman ympäristön vuorovaikutussuhteista
ekologia
2. tieteenala, joka tutkii muiden planeettojen mahdollista elämää
astrobiologia
3. pieneliöitä tutkiva tieteenala
mikrobiologia
4. hermoston toimintaa tutkiva tieteenala
neurobiologia
5. eläinten käyttäytymistä tutkiva tieteenala
etologia
6. molekyylitasolla solujen rakennetta, toimintaa ja säätelyä tutkiva biologian ala
molekyylibiologia
7. tutkimusala, joka käsittelee biologian ja biokemian sovelluksia teollisuudessa
bioteknologia
8. biologian ala, jossa suoritetaan geenien muuntamista ja siirtämistä.
geenitekniikka






2. Esimerkkejä käytännön biologiasta
Miten ihminen hyödyntää seuraavia biologian havaintoja ja tutkimustuloksia?
a. Monilla eläimillä on ympäristöön sopiva suojaväri. Sotilailla on suojanaan maastoväri jotta heitä ei havaittaisi helposti. 


b. Vedessä pystyy liikkumaan parhaiten, kun on muodoltaan virtaviivainen. Sukellusveneen hydrofoniset ominaisuudet perustuvat tähän. 


c. Jokaisella ihmisellä on erilainen DNA.
Lääketieteessä pyritään kehittämään tästälääkitystä mm. immuno/geeniterapiaa erilaisen geeniperimän omaaville ihmisille. Tämä tiedostetaan nykyään ja sitä pyritään hyödyntämään. Perimän merkitys ihmiselle ja eliöille on merkittävä sairauksien kannalta.


d. Monet pieneliöt pystyvät hajottamaan jätteitä.
Ihminen etsii ja tutkii pieneliöitä joita voisi hyödyntää jätteiden ja saasteiden hävitykseen. Nykyään ollaan löydetty jopa bakteeri joka tuottaa saasteita hajoattaessaan öljymäistä ulostetta.


e. Ksylitoli vähentää hampaiden reikiintymistä. 
Koivusta saatavaa alkoholi-luokkaan kuuluvaa molekyyliä Ksylitolia käytetään mm. purukumissa nykyään makeutusaineena. Sillä on myös Hammaslääkäriliiton suositus hampaiden terveyttä edistävänä tuotteena.


f. Lepakot ja monet vesieläimet käyttävät suunnistaessaan apuna kaikuluotaista. 
Ihminen on kehittänyt tutkan ja kaiukuluotaimen (syvyystutkan) tämän tekniikan perusteella.


3. Tutkimussuunnitelman laatiminen
Joku on esittänyt, että lehmät lypsävät enemmän maitoa, jos niille soitetaan musiikkia. Miten tutkisit tätä oletusta?
Muodostaisin tästä hypoteesin ja kaksi ryhmää lehmistä joista toiselle soitetaan musiikkia ja seurataan maidontuotantoa, jota verrataan verrokkiryhmään lehmiä joille ei soiteta musiikkia. Molempien tulokset kirjataan tarkasti ja verrataan keskenään. Näin voidaan osoittaa onko Hypoteesi tosi.






4. Luonnosta uusia keksintöjä
Biomimetiikka tarkoittaa soveltavaa tieteenalaa, jossa luonnon rakenteita matkimalla saadaan uusia keksintöjä ihmisen käyttöön. Mihin tarkoituksiin ihminen voisi hyödyntää kuvien A-C esittämiä ilmiöitä.


A. esim. Vaateteollisuudessa, vastaava ominaisuus löytyy Goretex-tuotteista jossa asuste on hengittävä, mutta samalla veden ja tuulen pitävä. 


B. Gekkoliskojen tarttumiskarvoja voisi hyödyntää kiipeilyvarusteissa tai ylipäätään jossain missä tarvitaan parempaa pitoa.


C. Kuhmuraisuutta voisi hyödyntää esim. sukellusveneen siivekkeissä tai muissa laitteissa joissa hydrofoniset ominaisuudet ovat tärkeitä. 


5. Beriberi-taudin syyn selvittäminen.
Vuonna 1897 salaperäinen hermostosairaus vaivasi ihmisiä Saksan omistamassa Itä-intiassa. Taudin nimi oli beriberi Sairastuneet eivät pystyneet syömään mitään, ja he halvaantuivat. Tutkijat olettivat, että taudin aiheuttu jokin bakteeri. He ruiskuttivat kananpoikiin bakteereja, jotka oli eristetty tautiin sairastuneiden ihmisten verestä. Kananpojat tulivat sairaiksi. Kuitenkin myös osa sellaisista kananpojista sairastui, joihin ei ruiskutettu bakteereja.
Eräs tutkijoista, tohtori Eijkman, huomasi, että ennen kokeen alkua kaikki kananpojat olivat syöneet täysjyväriisiä , mutta kokeen aikana ne söivät puhdistettua riisiä. Kun tohtori Eijkmantutki asiaa, hän huomasi, että puhdistetusta riisistä puuttui tiamiini-niminen, B-vitamiinien ryhmään kuuluva vitamiini, joka on terveydelle välttämätön. 


a. Mikä oli tutkimusongelma?
Oletettiin, että sairastuneet kärsivät bakteerista.
b. Mikä oli tutkijoiden hypoteesi? 
Eristetään bakteeri, ruiskutetaan se terveisiin yksilöihin ja seurataan oireita.
c. Kuinka hypoteesia testattiin?
Ruiskuttamalla terveisiin kananpoikiin eristettyä bakteeria
d. Pitikö hypoteesi paikkansa?
Ei pitänyt, ongelma oli ravinteessa, ei bakteerissa.
e. Millainen uuden hypoteesin pitäisi olla?
Annetaan sairastuneille yksilöille tiamiini-pitoista ravintoa ja verrataan sairastuneisiin jotka eivät saa tarpeeksi tiamiini-pitoista ravintoa.






6. Jyväskyläläinen tutkimus
Lue tutkimuksen tekoa käsittelevä kappale (s.23-27) ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.


a. Mihin ongelmaan jyväskyläläiset tutkijat etsivät vastausta?
Siihen miten varoitusvärien evoluutio on tapahtunut ja kumpi esitetyistä hypoteeseista pitää paikkaansa.
b. Miksi he eivät käyttäneet tutkimuksessaan jotankin luonnossa esiityvää varoitusväriä tai symbolia pahanmakuisessa olkitikussa, esimerkiksi musta-keltaista väriyhdistelmää`
Keinomaailmassa pedot joutuvat kohtaamaan täysin uudenlaisia signaaleita, joihin ne eivät ole evoluutivisen historiansa aikana olleet sopeutuneet jotta tutkimuksen hypoteesit voitaisiin todistaa oikeaksi. 
c. Miksi tutkijat laittoivat olkitikkuja sekä yksittäin että ryhmiin? 
Jotta voidaan tutkia toista hypoteesia, eli toimiiko varoitusväri / signaali paremmin ryhmässä vai yksi ja onko tällä ylipäätään merkitystä.
d. Mihin johtopäätöksiin tutkijat tulivat ensimmäisen kokeen jälkeen.
Ryhmässä olevat pelotesignaalit toimivat paremmin ja lintu vältti niitä.
e. Miksi tutkijat tekivät vielä toisen kokeen, jossa kaikki saaliit olivat hyvänmakuisia mantelilastuja?
Testatakseen sitä, että oppiko talitintti varomaan varoitussignaalia.
f. Mihin lopputulokseen tutkijat tulivat toisen kokeen perusteella?
Siihen, että sama tai samantyyppinen signaali on auttanut myös ei-ryhmittyneitä yksilöitä






Lähde: BIOS 1. Happonen, Holopainen, Tenhunen, Sotkas, Tihtari-Ulmanen, Venäläinen. WSOYpro Oy, 5.-7. painos, 2011.

BIOS 1 - Jakso 1. Mitä elämä on?

BIOS 1 - Tehtävät s. 15


1. Elämän käsitteet suuruusjärjestykseen pienimmästä alkaen

atomi, makromolekyyli, molekyyli, soluelin, solu, kudos, elin, elimistö, eliö, eliöyhteisö, ekosysteemi, biosfääri.



2. Elämän perusominaisuudet mitkä seuraavista eivät ole kaikille eliöille yhteisiä ominaisuuksia?

-Unen tarve
-Ajattelukyky
-Liikkumiskyky




3. Elämän tunnusmerkkejä ja sopeutumiskeinoja miten on selitettävissä, että
a) Nykyisissä eliöissä on kauan sitten kuolleiden eliöiden atomeja?
Elämän kiertokulku. Mato on syönyt faaraota, lintu syö madon, lintu ulostaa sulaneen madon, uloste toimii ravintona kasville, lehmä syö kasvin, ihminen syö lehmän.

b) hiili on elämän tärkein rakennusaine?
Toisin kuin esim. Piistä, hiilestä voidaan muodostaa pitkiä hiiliketjuja joista voi siten syntyä monimuotoisia molekyylejä ja elämää.

c) vesi on elämän olemassaolon edellytys?
vesi voi sitoa massaansa nähden paljon lämpöenergiaa ja samasta syystä valtameret toimivat ilmaston säätelijänä jolloin elämälle on suotuisat olosuhteet +5 - +30 astetta.

d) korkealla vuoristossa elävillä ihmisillä veren punasolujen määrä ja hemoglobiinipitoisuus ovat suuremmat kuin lähempänä merenpinnan tasoa elävillä ihmisillä.
Koska ilma on ohuempaa korkealla vuoristossa noin (Himalaja 30% maanpinnasta) elimistö joutuu kompensoimaan vähässä olevaa happea.

e) syvänmeren eliötä on vaikea saada ehjinä tutkittavaksi?
Koska syvänmeren eliöt ovat tottuneet elämään kovassa paineessa ja vähäisessä hapessa ne eivät kestä veden pinnalla olevia olosuhteita hyvin.

f) kasvien siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä kymmeniä vuosia?
kasvien siemenet sisältävät hyvin vähän vettä ja niiden aineenvaihdunta on miltei pysähtynyt.






4. Miten merinisäkkäät selviävät pitkistä sukelluksista?
Merinisäkkäät, kuten valaat, pystyvät sukeltamaan satojen metrien syvyyteen ja pidättämään hengitystään monesta minuutista jopa tuntiin. Miten seuraavat merinisäkkäiden rakenteelliset ja toiminnalliset ominaisuudet auttavat niitä pysymään sukelluksissa pitkiä aikoja?

a) Suuri verimäärä suhteessa ruumiinpainoon
Veren punasolut sitovat ja kuljettavat happea kehossa joten tämä vaikuttaa positiivisesti

b) Lihaksissa kymmenen kertaa enemmän happea sitovia myoglobiinimolekyylejä kuin maanisäkkäillä.
Vaikuttaa positiivisesti

c) Korkea maitohaponsietokyky
Ilmeisen hyvä sitruunahappokierto? Vaikuttaa positiivisesti.

d) Aineenvaihdunnan hidastuminen sukelluksen aikana.
Tarkoittaa vähemmän hapen kulutusta. Vaikuttaa positiivisesti.

e) Sydämen lyöntitiheyden hidastuminen 10-50% verrattuna normaaliin.
Ainakin sydän kuluttaa vähemmän happea. Vaikuttaa positiivisesti.

f) Hapekkaan veren virtauksen keskittyminen aivoihin ja sydämeen.
Aivot ja sydän ovat tärkeimmät hapen kuluttajat. Vaikuttaa positiviisesti.





5. Eliöiden yhteiset piirteet.
Eliöillä on yhteisiä ominaispiirteitä, jotka erottavat ne elottomasta luonnosta. Nimeä näistä kuusi ja selvitä lyhyesti kunkin merkitys eliöille.

1. Järjestyneisyys.
Molekyyli, soluelin, solu, solukko, yksilö, populaatio

2. Samankaltaiset kemialliset ominaisuudet
Monia kemiallisia yhdisteitä on vain elollisissa olennoissa, kuten proteiineja.

3. Informaation sisältäminen ja hyödyntäminen
Solujen informaatio sijaitsee DNA:n geeneissä.

4. Lisääntyminen
Kaikki eliölajit pystyvät saamaan jälkeläisiä ja siirtämään näin geeniensä sisältämän informaation uusille sukupolville.

5. Elämänkaari
Syntymä, kasvu, kuolema
6. Itsesäätelykyky
Tasapainottelua ympäristönsä kanssa.

7. Aineenvaihdunta
Aineenvaihdunta on kaikille eläville olennoille yhteistä.

8. Evoluutio
Eliöiden perintötekijöissä tapahtuu muutoksia, jotka mahdollistavat sopeutumisen senhetkisen ympäristöön ja kyvyn vastata ympäristön muutoksiin. Darwinismi; heikoimmat karsiutuvat pois.





6. Elämän esiintymistä rajoittavat tekijät mitkä tekijät rajoittavat ja millä tavoin elämän esiintymistä valokuvien A-D esittämillä alueilla?


A. Aavikko
Aavikolla on kuuma ja hyvin kuiva. Eliöillä ei ole käytössään elintärkeää vettä. Näin ollen aineenvaihdunnankin täytyy sopeutua hitaammaksi.

B. Etelämanner
Etelämantereella on hyvin kylmä ja niukasta ravintoa pois lukien meri. Eliöiden täytyy suojautua kylmältä esim. turkillaan tai rasvakerroksellaan. Kasvillisuutta vähän.

C. Himalajan ylänköalue 6000m merenpinnan yläpuolella
Happea käytössä vähän (30%). Eliöiden täytyy kompensoida tätä tehokkaalla hapen käytöllä. Hemoglobiini sekä punasolut.

D. Atlantin keskiselänne 3000m merenpinnan alapuolella.
Kova paine, ei valoa.

Yhteenveto
  • Kaikki eliöt koostuvat samoista alkuaineista.
  • Aineet kiertävät elottoman ja elollisen luonnon välillä.
  • Hiili on elämän rakennusaine, koska se pystyy muodostamaan monenlaisia orgaanisia yhdisteitä.
  • Kaikkia eliöitä yhdistävät samat perusominaisuudet.
  • Elämän esiintymiselle välttämättömiä tekijöitä on lämpö, valo ja nestemäisessä olomuodossa vesi sekä oikeat alkuaineet.
  • Nestemäinen vesi on elämälle tärkeä, koska se on hyvä liuotin, aineiden kuljettaja, lämmöntasaaja ja fotosynteesin raaka-aine.
  • Elämän esiintymistä maapallolla rajoittavat myös paine, happamuus ja suolapitoisuus.

Lähde: BIOS 1. Happonen, Holopainen, Tenhunen, Sotkas, Tihtari-Ulmanen, Venäläinen. WSOYpro Oy, 5.-7. painos, 2011.




21.11.2011

Valelääkärit

Valelääkärit ovat varmasti globaalin talouskriisin lisäksi syys-talven puhutuin uutinen. Enkä ihmettele. Lääkäri on henkilö jonka pitäisi nauttia potilaan luottamusta, jotta potilas saisi parasta mahdollista apua. Nyt tätä luottamusta rikotaan törkeästi, miten potilas muka voi tietää voiko omaan lääkäriin luottaa? Lupia lääkäriltä on turha penätä varsinkin jos Valvira on ne myöntänyt ja kaikki on päällisin puolin kunnossa. 


Kenen ylipäätään pitäisi olla vastuussa koko sopasta? Mielestäni syy on Suomalaisessa byrokratiassa kokonaisuudessaan. Valvira on lyhenne siis Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta. Tämä virasto on nimenomaan perustettu valvomaan mm. lääkäreitä ja myöntämään heille toimiluvat. Mikä siis menee vikaan? Valvira selittää syyksi resurssipulaansa sekä sitä, että opetushallitukseen on luotettu liikaa. Valvira on siis konsultoinut opetushallitusta tarkastuttaessaan valelääkärien tutkintotodistuksia. Omasta mielestäni Valviran suurin virhe oli luottaa pelkästään valelääkärien tutkintotodistusten kopioihin.


Myöskään opetushallitus ei näytä onnistuneen tarkastuksissaan. Jopa media saa jouhevammin tiedot haltuunsa Pietarilaisesta yliopistosta kuin Valvira ja opetushallitus. Miten tämä voi olla mahdollista? Julkisuudessa myös kerrotaan, että ihmiset ovat raportoineet valelääkäreistä hoitovirheitä, mutta Valviralla ei näytä olevan näistä mitään tietoa ja ilmoitukset ovat kaikuneen kuuroille korville.






Uskon, että koko ongelman ydin on jatkuva pula lääkäreistä. Vaikka Lääkiksen koulutuspaikat ovat jo tupaten täynnä, lääkäreitä ei silti kouluteta tarpeeksi. Keikkalääkäreitä käytetään surutta paikkaamaan hoitolupauksen vaatimia virkoja ja vuokratyövoima kukoistaa. Ulkomaiseen työvoimaan joudutaan siis luottamaan lähes sokeasti koska omat resurssit eivät riitä. Tässä on varmasti menty sieltä missä aita oli matalin.


Suomessa on huippuluokan lääketieteellinen koulutus. En usko, että kovin moni ulkomaalainen lääkäri on yhtä pätevä työssään kuin Suomessa koulutettu lääkäri. Olen myös kuullut lähipiiristäni huolestuttavia kokemuksia sekä kokenut itsekin melkoisia ratkaisuja nimenomaan julkisella puolella päivystyksessä ulkomaalaisperäiseltä lääkäriltä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin päivystyksessä voi olla yli 3/4 ulkomaalaisperäisiä lääkäreitä päivystyslistan perusteella. Välinpitämättömyys sekä kielimuuri ovat mielestäni tässä se suurin ongelma.


Ongelmaa ei tietenkään auta yhtään lääkäreiden kollegiaalisuus. Luulen, että omaa kisälliä halutaan suojella ja lausunnoissa voidaan olla turhankin positiivia kolleegaa kohtaan koska myös omia virheitä pelätään. Suomessa ei mielestäni hoitovirheistä juurikaan lääkäreitä tuomita. Harvoin näkee edes sakkoja räikeissä tapauksissa. On tietenkin muistettava, että elon ja kuoleman kanssa työskennellessä ihminen (lääkäri) ei pysty mihinkään tavattomiin ihmeisiin. 


Juuri tämän takia valelääkäri osuu tavattoman arkaan paikkaan. Sanotaan, että huonosta asiakaspalvelukokemuksesta asiakas kertoo keskimäärin kahdeksalle ihmiselle eteenpäin. Yksi epäilty valelääkäri on toiminut työssään yli 10 vuotta ja kohdannut varmasti tuhansia potilaita. Miten joku voi olla niin välinpitämätön, että tekee näin vastuullista työtä ihmishenkien kanssa ilman pätevää koulutusta? Erityisen paheksuttavaa on myös lääketieteellisen-alan valinta, vammaishoitotyö sekä geriatria. Asiakaskunta on sellaista, että tuskin valelääkäriä on paljon kyseenalaistettu ja ns. auktoriteettiin uskotaan helpommin kuin tavallisessa päivystystyössä. Sen lisäksi ei voida koskaan tietää onko valelääkäri edes kirjannut niitä asioita ylös mitä asiakas on vastaanotolla kertonut peitelläkseen jälkiään.



20.8.2011

Minkä takia lääkäriksi?

Tätä kysymystä joudun kysymään itseltäni välillä, mutta ennen kaikkea sitä kysyy moni ystäväni tai tuttavani. Siihen tuntuu liittyvän paljon ennakkoluuloja ja epäilyjä. Toisaalta osa ihmisistä suhtautuu asiaan vilpittömästi kannustaen.

Moni tuntuu kyseenalaistavan uran valintani sekä ikään kuin testaavan sitä, että olisiko minusta lääkäriksi. Pohdin joskus mistä tälläinen käytös johtuu. Onko se epäluuloa toista kohtaan, onko se uhka heille, haenko statusta, juoksenko palkan perässä vai miksi haluan nyt lääkäriksi kun opintojen aika on ns. ohi ja perhettäkin pitäisi tämän ikäisenä perustaa?

Eikö ihmistä voi vain hyväksyä sellaisena kuin hän on ja tukea asioissa jotka ovat hänelle tärkeitä? Asia on tietenkin henkilökohtainen sillä kysyjä usein tietoisesti tai tietämättään kyseenalaistaa myös persoonaani. Olen kuitenkin yrittänyt katsoa asiaa objektiivisesti ja olla ottamatta sitä henkilökohtaisesti.



Pääasiassa haen lääkikseen koska tarvitsen lääketieteen lisenssiaatin tutkinnon toimiakseni lääkärin työssä (Minusta tuskin tulee seuraavaa valelääkäriä). Tässä vaiheessa elämää hakeminen on toistaiseksi vielä mahdollista. Elämäntilanteeni ei sitä estä ja parisuhteeni sitäkin vähemmän. Parisuhteesta saan projektilleni voimaa. Vaikka en ikinä pääsisi lääketieteelliseen tiedekuntaan opin kuitenkin tästä prosessista valtavasti, saan uuden harrastuksen josta pidän eikä oppi toisaalta ojaan kaada.


Ennen kaikkea pidän työskentelystä ihmisten kanssa ja haluan auttaa heitä.  Nykyisessä työssäni ei olla ihmisten kanssa juurikaan tekemisissä lisäksi työni on liian rutiininomaista eikä tarjoa haasteita jotka pitäisivät minut intohimoisesti siinä kiinni. Lääkärin työssä tuskin tulee vastaan kahta samanlaista työpäivää. Ymmärrän, että edellinen lause sisältää niin hyvän kuin huonon sanoman ja olen siihen valmis. Lääkärin työssä saa tavata erilaisia ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista. Se on myös itsenäistä asiantuntijatyötä jossa kommunikoidaan ihmisten kanssa, mutta ennenkaikkea siinä on se auttamisen humaani puoli jota kovasti kaipaan nykyiseltä työltäni. En halua vain ratkaista ongelmia asiantuntijalähtöisesti, se ei ole mielestäni palkitsevaa.




Lääkärin uraan liittyy toki paljon ongelmiakin pelkän pääsykoevaiheen lisäksi. Kuten etiikka, miten sovittaa perhe-elämä yhteen hektisen uran ja työtuntien kanssa, miten selvitä paineessa ja tehdä oikeita päätöksiä sekä miten olla kunnollinen lääkäri jota potilaat voivat arvostaa ja johon he kerta toisensa jälkeen voivat luottaa. Jälkimmäinen tarkoittaa siis sitä, että lääkärinä ollaan 24-tuntia vuorokaudessa eikä julkisesti paheellinen elämä varmasti tule kysymykseen. Tämä korostuu etenkin pienellä paikkakunnalla. Olen käynyt nämä kysymykset mielessäni useaan otteeseen läpi ja uskon, että minusta on vastaamaan tähän haasteeseen. Epäilen, ettei hirveän moni lääkikseen hakija ole käynyt mielessään uraansa liittyviä kysymyksiä tästä näkökulmasta.

Tulevalla lääkärin uralla minua tuskin kiinnostaa tutkimus. Myöskään patologia ei tunnu olevan näin paperilla minun juttuni. Erikoistumiset jossa ylipäätään ei olla ihmisten kanssa tekemisissä eivät saa samanlaista poltetta aikaan. Jos ja kun pääsen sisään aion kuitenkin käydä erikoistumisvaihtoehdot läpi avoimin mielin enkä ottaa ennakkoasennetta jotain alaa kohtaan. Haluan korostaa nöyryyttä joka mielestäni (kaikella kunnioituksella) nuorilta lääketieteen kandidaateilta usein puuttuu.


Lääkärin urassa positiivisena puolena näen työn valtavan potentiaalin ihmisten auttamisessa, oman mielenkiintoni lääketiedettä kohtaan, itsenäisen työn, haasteet ja toki rahallisen korvauksen työstä ynnättynä hyvät työllisyysnäkymät. Käsittääkseni lääkäri voi nykyään melko vapaasti myös valita haluaako työssään tehdä paljon tunteja vai viettää esimerkiksi enemmän aikaa perheensa kanssa ja tehdä sen verran työtä kuin elämäntilanne sallii. Minä koen olevani perhekeskeinen ihminen tai ainakin haluan olla. Haluan pitää perheestäni huolta ja olla sille turvana, on se sitten taloudellista, lääketieteellistä, henkistä tai mitä vaan turvaa. Uskon, että uravalintani auttaa myös tässä asiassa paremmin vaikka en halua poissulkea samoja asioita nykyiseltä uraltanikaan. Nykyinen urani on vain paljon triviaalimpaa yhteiskunnan ja ennen kaikkea itseni kannalta.



Materiaaleista

Pieni lista opintomateriaaleista:

  • Galenos - johdanto lääketieteen opintoihin 2010, 2005, 2003 [1]
  • Valmennuskeskuksen teoria sekä harjoitusprujut kemia, fysiikka, biologia
  • Kandiakatemian teoria, sekä harjoituskirja [2],[3]
  • Dr. Alice Roberts - The Complete Human body [4]
  • Ihmiskeho - Ensyklopedia [5]
  • Matthew MacDonald - Näin kehosi toimii [6]
  • Lääkäriksi [7]
  • Pyramidi - Matematiikan teoria ja harjoitteet [8]



Jos keskittyisi olennaiseen tarvitsisi hallita ainoastaan Galenos jota pääsykokeessa tentataankin. Tarvitsen rinnalle kuitenkin muuta aineistoa havainnollistamaan asioita sillä Galenos havainnollistaa usein aika pelkistetysti asiat ja moni asia voi jäädä ymmärtämättä. Onneksi (?) nykyään käytössä on myös Youtube sekä Khan Academy tyyppiset palvelut havainnollistamaan asioita.

Pääsykoe ei mielestäni ole muutenkaan ainoastaan Galenoksen hallitsemista, käsittääkseni pääsykokeessa 2/3 on laskuja joita ei opita Gallesta. Pääsykokeeseen mennessä oletetaan, että laskut ovat jo hallussa. Periaatteessa ilmeisesti jos laskee todella hyvin pääsykokeessa pelkästään se voi riittää pääsyyn lääketieteelliseen tiedekuntaan jossain yksikössä.


Laskimeksi hankin Casion fx-991ES:n joka ei ole vielä läheskään tarpeeksi tuttu minulle pääsykoetta ajatellen.

Lähteet 
1. Galenos. Johdanto lääketieteen opintoihin (2010), Helsinki:WSOY
2. Lääketiede teoria (2011), Oulu: Kandiakatemia
3. Lääketiede harjoitukset (2011), Oulu: Kandiakatemia
4. Roberts, Alice (2010), The Complete Human Body. Dorling Kindersley
5. Parker, Steve (2010), Ihmiskeho - Ensyklopedia. Helsinki: Readme.fi
6. MacDonald, Matthew (2010), Näin kehosi toimii. Docendo
7. Lääkäriksi (2010), Helsinki: Duodecim
8. Pyramidi (1999), Hämeenlinna: Kirjayhtymä Oy
 
 

15.8.2011

Aloittamisen vaikeus

On käsittämättömän vaikea alkaa laskemaan työpäivän jälkeen. Kävin kaupassa ja heitin ruoat jääkaappiin. Nyt tuijotan matikanlaskuja ja yritän motivoida itseäni ratkaisemaan niitä. Kuinka puistattavalta ajatukselta se tuntuukaan..



Miten te mahdolliset lukijat jaksatte? Henkilökohtaisesti uskon rutiiniin, jos ja kun siihen pääsee niin homma luistaa aivan kuten lenkkeilykin nihkeän aloittamisen jälkeen. 

Lukusuunnitelmani ei ole vielä valmis. Tässä vaiheessa en ajatellut lukea vielä Galenosta uudelleen (tai ennemmin sieltä mihin jäin), vaan panostaa enemmän laskurutiiniin. Myöhemmin voisin "palkita" itseäni Gallen sisällöllä. Tähtäimessä olisi, että lukisi ensin Galenoksesta seuraavan aiheen ja tekisi siihen liittyviä laskuja. Toisaalta laskut vaativat eniten aikaa ja keskittymistä ja niitä olisi ehkä viisasta tehdä ennen lukemista.

Tästäkin olisi kiva saada palautetta, minkälaisia lukusuunnitelmia, tekniikoita ja aikatauluja muilla hakijoilla on?

ps. Viimeaikoina olen lähinnä kahlannut läpi Lääkäriksi kirjaa ja pohtinut sen sisältöä joka on toistaiseksi käsitellyt lähinnä lääketieteen historiaa, etiikkaa, sekä lyhyitä haastatteluja eri alojen lääkäreistä. Tämä puhtaasti mielenkiinnon ja tajunnan laajentamiseksi ja se on toki oiva tapa vältellä niitä laskareita.

12.8.2011

Diletantti esittäytyy

Olen kolmekymppinen mies joka on päättänyt hakea lääkikseen. Blogini tulee olemaan jonkunlainen kanava purkaa lukuahdistusta, toimia muistiinpanoina sekä, ehkä tietynlaisena kannustimena ja keskustelukanavana itselleni että teille muille.

Olen jo työelämässä ja minulla on hyvä ura jossa olisi paljon potentiaalia. En silti ole tyytyväinen “alan valintaani” ja olen tullut elämässäni sellaiseen pisteeseen, että haluan toteuttaa itseäni. Pienenä haaveilin usein lääkärin ammatista, mutta lääkäri oli minulle vain tuntematon sankari josta isäni tiesi kertoa, että heillä on iso palkka. Suvussani ei ole yhtään lääkäriä enkä tuntenut heitä mitään muutakaan kautta. Lääkärit tulivat kuulemma usein lääkärisuvuista ja pitivät omistaan hyvää huolta opintopaikkoihin haettaessa. Porvarien touhua kerrottiin. Tuntui aika mahdottomalta ajatukselta, että minusta tulisi koskaan lääkäri. Meidän perhe ei kuulemma ollut porvareita. Eikä me oltu liioin akateemisiakaan. Akateemisesta urastakaan ei juuri koskaan keskusteltu, se oli jotain tuntematonta jossain kaukaisuudessa. Aikanaan äitini koitti kovasti patistaa ylioppilaslakin perään sillä seurauksella, että sain orastavan kouluallergian ja heitin koko koulunkäynnin läskiksi. Niinpä tämän ja muiden asioiden valossa myöhemmin hylkäsin ajatuksen lääkärin urasta melkein 20-vuodeksi. Tänä aikana jätin myös lukio-opinnot kesken ja suoritin ammattitutkinnon. Amispohjalta ei varmaan usein tulla lääkäreiksi, mutta tästä nyt kuitenkin ponnistetaan.



Pienenä kokemukseni lääkärikäynneistä eivät koskaan olleet kovin kummoisia. Joskus nappulana koin niin kovaa epäluottamusta hoitavaa lääkäriäni kohtaan, etten antanut hänen koskea silmääni sillä seurauksella, että sairaalareissuhan siitä tuli. Roska poistettiin leikkaussalissa nukutuksessa joka näin aikuisiällä tuntuu varsin huvittavalta ajatukselta (tästä huolimatta pystyn nykyään ihan hyvin käyttämään piilareita).

Nuorena minua hoitaneet lääkärit eivät juuri osanneet vuorovaikutustaitoja tai empatiaa. Yleensä vaivojani vähäteltiin ja ylenkatsottiin. “No sinun ihosihan nyt on tuollainen hikoilevaa tyyppiä, ei noille mitään mahda!” -tokaisi lääkäri jolle menin valittamaan ala-selässäni olevista paiseista. Paiseet ovat kiusallisia eivätkä ne ole hävinneet mihinkään vielä tässä iässäkään. Jokin kannustava ja “avaava” diagnoosi olisi ollut avuksi. Olisihan se kieltämättä ollut helpottavaa jos olisi tiennyt ettei asiasta tarvitse olla huolissaan. Tuli lähinnä mieleen kyyninen ja sisäänpäin sulkeutunut lekuri jota kehtasin häiritä. Asia jäi tietenkin silloin vaivaamaan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Myöhemmin pelkäsin, että paiseistani puhkeaa fistula. Nuoruudessani ei vielä ollut käytössä Wikipediaa tai nettiä ylipäätään. Joka Kodin lääkintä-opukseen luotettiin jos ei lääkäriä kehdattu vaivata.

Myöhemmin muistan väitelleen nuoren naislääkärin kanssa kuulotarkastuksesta jonka olin jo taannoin suorittanut armeijassa. Hänen mielestään minun pitäisi tehdä kuulotesti koska se kuuluu työhönottotarkastukseen. Minä olin sitä mieltä, että tähän ei ole mitään tarvetta eikä kuuloni ole muuttunut mihinkään. Muistin tarkkaan alenemani ja kerroin ne hänelle. Väittelyn päätteeksi hän suivaantui ja sanoi “ENTÄS JOS SINULLA ON AIVOKASVAIN SIELÄ?!” Sen jälkeen kävin nöyrästi kuulotestissä.

Näin jälkikäteen ajateltuna olin varmasti ahdistunut kuulokokeesta sillä en halunnut kohdata kuulon alenemaani ja koko asia harmitti ylipäätään. Varoituksista huolimatta Prodigy kuulosti teininä liian hyvältä ja armeija hoiti loput. Lopulliset arvot noin -30 dB oikeassa @ 4000 Hz. Vasemman arvoja en enää muista, mutta se on parempi. Suhinaa ja huminaa kuuntelen yleensä nukkumaan mennessäni.

Armeijassa sitten elin elämäni stressaavinta aikaa poissa vanhempieni jaloista linnakesaarella joka tuntui olevan kuin kauhuelokuvasta. Armeijan arki oli kovaa ja epähygieenistä. Asiaa ei auttanut sekään, että kotopuolessa vanhempani ilmoittivat eroavansa. Altistin päivittäin käsiäni aserasvoille ja muille kemikaaleille ja niinpä se lopulta puhkaisi kroonisen ihottuman käsissäni Pompholyx / Dyshidroosi -ekseeman.



Työelämään siirtyessäni olen päässyt hyvien lääkärien hoitoon. Suurimpana inspiraationa koko projektilleni on työpaikkani työterveyslääkäri.  Hän on esimerkillisen empaattinen, rento ja huolehtiva lääkäri. Olen monta kertaa käynyt kaupungin terveydenhuollossa vain siksi, että sitäkin on hauska kokeilla yksityisten sijaan. Olen joka kerta joutunut pettymään. Tasoero on vaan järjetön. On kyse sitten yksittäisistä lääkäreistä, prosessista miten potilasta ohjataan, itse fasiliteeteista, diagnostiikasta, ihan kaikesta. Onneksi pelastus on aina ollut kännykkäsoiton päässä. Työterveyslääkärini on neuvonut minua usein eteenpäin lähimpään yksityiseen tarpeelliseen tutkimukseen.

Työyhteisöni myös kokee, että työterveyslääkärillemme voi kertoa mistä vaan vaivoista ja niihin saa aina apua. Juuri niin kuin terveydenhuollon pitääkin toimia. Työpaikallani on järjestetty mm. terapeutti kerran viikossa jolle varmasti löytyy käyttäjiä niin perhetaustojen, henkilökohtaisten tarpeiden ja muuttavan työelämän luoman ahdistuksen takia. Työterveyslääkäri pitää myös luentoja työssä jaksamisesta ja arjessa selviytymisestä. Hän on kerta kaikkiaan loistava työterveyslääkäri ja koen jopa ahdistavaksi sen tiedon, että lähiaikoina hän luultavasti jää eläkkeelle.


Työterveyslääkärini kautta olen saanut sairauksiini helpotusta usean erikoislääkärin voimin ja olen todella päässyt kokemaan oikeasti välittäviä lääkäreitä. Harmikseni joudun toteamaan, että paikkakunnallani hyvä hoito tarkoittaa yhtä kuin sosiaalista statusta eli kallista yksityishoitoa työpaikan sairasvakuutuskassan kautta. Pitkän kyynisen vaiheen jälkeen uskoni lääkärikuntaan on kuitenkin vähitellen palautunut.

Lopullisen töytäisyn projektilleni antoi tyttöystäväni johon tutustuin muutama vuosi sitten. Hän on aikanaan käynyt hakuprosessin läpi lääkikseen ja valmistautuu nyt urallaan tutkijakouluun hakemiseen. Kuultuaan haaveistani hän on jaksanut kannustaa minua pyyteettömästi niin mahdottomalta tuntuvan ajatuksen kanssa. Hän pystyy valmentamaan ja kannustamaan sekä antamaan käytännön opetukset kun en pääse projektissani eteenpäin. Ilman häntä en edes vaivautuisi katsomaan koko tuulimyllyä päin.


Nyt kuitenkin härkää sarvista jos aion joskus päästä lähellekään työterveyslääkärini asettamaa referenssiä.